Ruoka-allergia

Ruoka-allergian oireet ilmenevät välittömästi ruokailun jälkeen tai viivästyneinä. Välittömästi ilmeneviä oireita voivat olla nokkosrokko, ihottumalehahdukset, ripuli, oksentelu tai pulauttelu. Viivästyneet oireet tulevat useamman päivän kuluttua ruokailusta. Näitä voivat olla ripuli, hengitystieoireet tai ihottuman paheneminen. Hitaasti ilmeneviä suolisto-oireita on hankala yhdistää juuri tiettyyn ruokaan.

Perusruoka-aineiden, esimerkiksi maito ja viljat, aiheuttamat oireet alkavat tavallisesti imeväisiässä pian sen jälkeen, kun kyseinen ruoka-aine on otettu lapsen ruokavalioon. Ristiallergiat alkavat myöhemmin kuin perusruoka-aineallergiat. Esim. koivun siitepölyallergiaan ristiin reagoivia ovat raa’at hedelmät ja kasvikset, kypsänä myös selleri ja palsternakka, hasselpähkinä, mausteet.

Ruoka-allergiat todetaan varmimmin välttämis-altistuskokeessa. Samalla seurataan oireiden mahdollista vähenemistä mm. oirepäiväkirjalla. Lasten Läänissä altistuskokeita toteuttaa lasten lääkäri yhteistyössä astma- ja allergiahoitajan kanssa.

Iho- eli pricktestejä käytetään apuna oikean ruokavalion löytämisessä. Tavoitteena on mahdollisimman laaja ja monipuolinen ruokavalio. Lapsen kasvua seurataan kasvukäyrän avulla. Tarvittaessa apukeinona voidaan käyttää laboratoriokokeita esim. RAST-tutkimuksia.

Lasten Läänissä ruoka-allergisia lapsia tutkii ja hoitaa allergioihin perehtynyt lääkäri. Oikean ruokavalion löytymisessä tarvitaan ravitsemusasiantuntijan apua, sillä rajatunkin ruokavalion tulee turvata lapselle normaali kasvu ja kehitys. Lasten Läänissä työskentelee ravitsemusterapeutti.

Ruoka-ainealtistukseen tuleminen