Maitoallergisen lapsen ruokavalio:

Lehmänmaitoallergia on pikkulapsilla tavallinen sairaus. Suurin osa lapsista paranee lehmänmaitoallergiasta kahteen ? kolmeen mennessä tai viimeistään kouluikään mennessä. Tämän vuoksi maitoa suositellaan aika-ajoin kokeiltavan (maitoaltistukset), jolloin vältytään turhalta välttämiseltä.

Kyseessä ei ole laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssi eli maitosokerin sopimattomuus ei ole sama asia kuin maitoallergia. Laktoosi-intoleranssi on isompien lasten ja aikuisien vaiva. Tällöin ohutsuolessa on maitosokeria pilkkovaa entsyymiä liian vähän. Maitoallergiassa sen sijaan elimistön vasta-ainejärjestelmä tunnistaa jostain syystä maidon valkuaisaineet haitallisiksi aineiksi.

Ruokavalio täysin ilman maitoa

Hoitona on ruokavalio, jossa vältetään täydellisesti kaikkia maidon proteiineja. Maitoallergisen lapsen ruokavalio toteutetaan täysin maidottomana, jos pienestä maitomäärästä tulee paljon oireita. Muuten maidottoman dieetin tarkkuudesta kannattaa keskustella lääkärin ja allergiahoitajan kanssa. Maito ja maitovalmisteet korvataan muilla ruoka-aineilla seuraavasti:

-          Tarjotaan päivittäin sopivaa lihaa, lihavalmisteita, sisäelimiä, kanaa tai kalaa kahdella aterialla päivässä yhteensä noin 1 dl (60-100g) proteiinien saannin turvaamiseksi.

-          Lisätään lapsen ruokiin päivässä 2-3 rkl eli 6-9 tl ruokaöljyä tai maidotonta margariinia energiasaannin turvaamiseksi.

-          Tarjotaan eri aterioilla ja välipaloilla vaihtelevasti sopivaa leipää, puuroa ja muita viljatuotteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

-          Käytetään päivittäin kalsiumvalmistetta kalsiumin saannin turvaamiseksi.

Mikäli soija sopii lapselle, voidaan vaihtelun aikaansaamiseksi käyttää soijamaitoa, -juomia, -vanukkaita, -jogurttia ja ? jäätelöä sekä tofua. Riisimaito sopii useimmille maitoallergisille. Nämä tuotteet eivät yleensä sisällä kalsiumia merkittäviä määriä.

Maitoallerginen lapsi ei saa syödä seuraavia maitoa sisältäviä ruoka-aineita:

-          maito, maitojauhe

-          maitoproteiinivalmisteet esim. hera, herajauhe, kaseiini, kaseinaatit, laktalbumiini            

-          piimä, viili, jogurtti, rahka, kerma

-          jäätelö (myös kasvirasvajäätelö)

-          juusto (myös kasvirasvajuusto)

-          voi, maitoa sisältävät margariinit

-          vähälaktoosiset valmisteet, esim. hyla-tuotteet

-          vuohenmaito ym. nisäkkäiden maito

-          kaikki elintarvikkeet, joissa on maitoa tai maitovalmisteita valmistusaineena

-          proteiinihydrolysaatti ellei tietoa alkuperästä

-          muut sopimattomiksi havaitut ruoka-aineet

Päällysmerkinnät luettava huolellisesti

Päällysmerkinnöistä tarkistetaan aina, ettei tuote sisällä maitoa missään muodossa. Mikäli tuotteessa on esimerkiksi proteiinihydrolysaattia, otetaan proteiinin alkuperän selvittämiseksi yhteyttä valmistajaan tai maahantuojaan tai jätetään tuote ostamatta.

Ruoka-allergia on aina yksilöllinen. Mikä tahansa ruoka-aine voi aiheuttaa allergiaoireita. Oireiden aiheuttajat eivät välttämättä ole samoja kuin äidillä, veljellä tai serkulla. Kokeilemalla löydetään kullekin allergikolle sopivat ruoka-aineet. Ruokavaliota laajennetaan kokeilemalla uutta ruoka-ainetta 1-2 viikon ajan. Kokeilu aloitetaan 1 tl annoksella, jota suurennetaan päivittäin normaaliin käyttömäärään. Kokeiltavat ruoka-aineet valitaan vuorotellen eri ruoka-aineryhmistä.

Ravitsemusterapeutin neuvonta

Tarvittaessa maitoallergisen lapsen ruokavalio suunnitellaan ja tarkistetaan yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. Etenkin jos lapsella on useita allergioita, esimerkiksi vilja-allergiat, niin ravitsemusterapeutin kanssa selvitään ruoka-aineiden valinta, ruokavalion riittävyys ja mm. kalsiumin lisätarve.

Lisätietoa maitoallergisen lapsen ruokavaliosta ja ruuanvalmistusohjeita:

Kansallinen allergiaohjelma vuosille 2008-2018

Allergia- ja astmaliitosta

Lastenlääkäriasema Lasten Lääni puh. 6121 550